Etelä-Pälkäneen vesiosuuskunta
Etelä-Pälkäneen vesiosuuskunta toimittaa vettä Ruokolan, Harhalan, Kaitamon, Kärväntälän, Laitikkalan, Kuiseman, Arajärven, Vuolijoen ja Äimälän asukkaille, yrityksille ja kesäasukkaille.
Liittyminen
Vesijohtoon voivat liittyä kaikki toimialueella olevat kiinteistöt. Liittyjä kustantaa oman talojohtonsa runkolinjasta asti. Liittymismaksu on sama kaikille liittyjille. Liittymissopimus tehdään toimitusjohtaja Juhani Hartmanin kanssa ennen liittymän rakentamista. Liittymän haltija voi halutessaan samalla liittyä myös osuuskunnan jäseneksi.
Miksi osuuskunta?
Runkolinjat omistaa vesiosuuskunta, eli kaikki osuuskunnan jäsenet yhdessä. Osuuskunta on yhtiömuotona tasa-arvoinen, kullakin jäsenellä on yksi ääni. Osuuskunnan avulla on voitu järjestää vesihuolto tasavertaisesti koko laajalle Etelä-Pälkäneen alueelle. Liittymiä on jo yli 300, ja jatkuvasti rakennetaan uusia tarpeen mukaan.
Häiriötilanteet
Mahdollisista vikatilanteista ja vesikatkoksista ilmoitetaan vedenkäyttäjille tekstiviestillä liittymänhaltijan sitä varten antamaan puhelinnumeroon.
Kartta
Etelä-Pälkäneen vesiosuuskunta toimittaa vettä Ruokolan, Harhalan, Kaitamon, Kärväntälän, Laitikkalan, Kuiseman, Arajärven, Vuolijoen ja Äimälän asukkaille, yrityksille ja kesäasukkaille. Runkolinjoja on näiden kylien alueella yhteensä jo lähemmäs 60 kilometriä. Vesi tulee Pälkäneen kunnan vedenottamoilta.
Historia
Etelä-Pälkäneen vesiosuuskunta perustettiin 11.6.1996. Vesijohtolinjojen rakentaminen aloitettiin maaliskuussa 1998, ja samana vuonna tehtiin kunnan kanssa vedentoimitussopimus. Vuolijoen osuus valmistui vuonna 1999, Äimälään jatkettiin vielä vuonna 2007 ja 2009 sekä Unnaanmäkeen 2008.
Noin 0,65 miljoonan euron rakentamiskustannuksista suurin osa katettiin liittymismaksuilla. Rakennusvaiheessa saatiin valtionavustusta hieman yli 100 000 euroa. Kunta avusti osuuskuntaa 126 000 eurolla sekä takasi korkotukilainan, joka on jo maksettu kokonaan pois.
Osuuskunnan liittymien määrä on vuosien kuluessa kasvanut yli kolmeensataan talouteen. Se on osaltaan edistänyt alueen elinvoimaa varmistamalla paikallisten asukkaiden, yritysten, ja vapaa-ajan asuntojen vesihuollon.
Kuvassa vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Juhani Hartman tutkii Ruokolan tarkastuskaivoa keväällä 1998.